Pieksämäen kaupungin valtuusto päättää maanantaina 11.12.2023 kiinteistöohjelman hyväksymisestä. Jäppilä-taloa esitetään ohjelmassa kiinteistöluokkaan C eli realisoitaviin kiinteistöihin. C-luokan määrittelyn mukaan tämä tarkoittaa rakennuksen vuokraamista, myymistä tai purkamista.
Kiinteistöohjelma ohjaa nimensä mukaisesti kaupungin kiinteistöjen hallintaa ja kunnossapitoa. Ohjelma luo suuntaviivat sille, mistä rakennuksista pidetään jatkossa huolta ja mistä pyritään eroon.
Ohjelma ei kuitenkaan määrittele tarkemmin, mitä realisoiminen tarkoittaa ja millä aikataululla se tulisi tehdä. Kaupungin vs. tekninen johtaja Pekka Häkkinen arvioi marraskuussa Jäppilän kumppanuuspöydässä, että Jäppilä-talo on mahdollista säilyttää käytössä ja tavallaan ajaa loppuun eli sille ei tehdä enää isoja remontteja.
Päättäjät kuitenkin lopulta tekevät linjaukset kiinteistöistä eli myös Jäppilä-talon tulevaisuudesta. Siksi kysyimme joukolta Pieksämäen päättäjiä, mitä Jäppilä-talolle tulisi heidän mielestään tehdä.
Kysely lähti kaikille jäppiläläisille valtuutetuille eli Kari Hintikalle, Matti Kauhaselle, Timo-Juhani Liukkoselle ja Soili Moilaselle. Pyysimme kommenttia myös teknisessä lautakunnassa ja varavaltuutettuna toimivalta Leena Suhoselta ja varavaltuutettu Eino Ylöseltä. Lisäksi lähetimme kommenttipyynnön niihin valtuustoryhmiin, joissa ei ole jäppiläläisiä valtuutettuja. Kysymykseen vastanneiden päättäjien kommentit on koottu artikkelin loppupuolelle joko sellaisena kuin ne on saatu tai vähän tiivistettynä.
Kiinteistöohjelma luokittelee rakennukset
Pieksämäen kaupungin kiinteistöohjelmassa rakennukset luokitellaan viiteen luokkaan. A-luokan kiinteistöt ovat tärkeitä kunnan oman palveluntuotannon näkökulmasta. Nämä rakennukset on oleellista pitää kaupungin omistuksessa ja niiden kunnosta pidetään huolta. Jäppilässä A-luokan kiinteistöjä ovat esimerkiksi alakoulu, päiväkoti, kirjasto ja monitoimitalo.
C-luokan kiinteistöillä puolestaan ei ole merkitystä kaupungin oman palvelutuotannon näkökulmasta, vaikka ne ohjelman mukaan voivat olla tärkeitä kuntalaisille. Kaupungin tahtotila on luopua C-luokan rakennusten käytöstä ja omistuksesta joko myymällä, vuokraamalla tai purkamalla.
Jäppilä-talon kohdalla realisointi on tavallaan jo tehty. Sitä ei juurikaan enää käytetä kaupungin omaan toimintaan, vaan vuokratulot ovat jo nyt suuremmat, kuin rakennuksen vuosittaiset käyttömenot.
B-luokka jää kahden edellisen väliin. Siihen kuuluvat vajaakäytössä olevat rakennukset, joista ei olla ihan varmoja, tarvitaanko niitä jatkossa kunnan omien palvelujen näkökulmasta. Kyseisiä rakennuksia arvioidaan vuosittain, tulisiko ne siirtää A- tai C-luokkaan.
D-luokka on varattu kulttuurihistoriallisille ja suojeltaville rakennuksille. Myös nämä rakennukset voidaan myydä, mutta suojelumääräykset sitovat myös ostajaa.
E-salkkuun on koottu Etelä-Savon hyvinvointialueelle vuokratut tilat eli Jäppilässä näitä ovat Peltokartanon palvelukeskus ja Paloasema.
Päättäjät eivät lämpene isoille remonteille – talo voidaan silti säilyttää
Suurin osa tiedusteluun vastanneista päättäjistä olisi valmis säilyttämään Jäppilä-talon aktiivisessa käytössä niin pitkään, kuin talon yleiskunto sen sallii ilman isompia remontteja.
− Minusta Jäppilä-talo pitäisi säilyttää nykykäytössään niin pitkään, kuin se on mahdollista ilman mittavia remontteja, Kari Hintikka Pieksämäki-ryhmästä sanoo.
Matti Kauhanen keskustan valtuustoryhmästä on hyvin samoilla linjoilla.
− Talo voi jäädä palvelemaan nykyisiä käyttäjiä oman elinkaarensa loppuun asti sillä ajatuksella, että taloon ei tehdä enää mittavia remontteja, mutta myöskään siitä ei pyritä aktiivisesti eroon, Kauhanen tiivistää.
Komppausta tulee myös kokoomusryhmän valtuutetulta ja teknisen lautakunnan varapuheenjohtajalta Ville Kiiveriltä.
− Vaikka olen todella huolissani kaupungin kiinteistömassan määrästä, kiinteistöjen käyttöasteesta, kunnosta ja näiden summana kiinteistöistä aiheutuvista käyttömenoista, en näe, että Jäppilä-talon päällä leijailee mitään uhkaa. Nyt kun talon kunto on todettu ehjäksi, pidetään tarvittavilla pienillä remonteilla se käyttökunnossa, Kiiveri summaa.
Remontoidakin voisi Jäppilä-taloa
Osa päättäjistä väläyttää mahdollisuutta remontoida Jäppilä-taloa jopa vähän isomminkin.
− Haluan että, Jäppilä-talo jää palvelemaan vilkasta yhdistystoimintaa ja nykyisiä vuokralaisia (mm. seurakunta), ja remontteja tehdä siinä aikataulussa, mitä kiinteistö vaatii, vasemmiston valtuutettu Risto Mykkänen linjaa.
− Jäppilä-talolle tulee tehdä mahdollisimman pian sellaiset remontit, että talo pysyy mahdollisimman kauan käyttökuntoisena eli varmistaa, ettei katto vuoda, remontoida huonossa kunnossa olevat ikkunat ja korjata ulkovuorauksen pahimmat vauriot, varavaltuutettu Eino Ylönen SDP:stä sanoo.
− Mikäli talous antaa tulevaisuudessa myöten on syytä tehdä myös pieniä parannuksia, esimerkiksi rakentaa invavessa. Täten turvaamme jäppiläläisille edes jonkinlaisen kokoontumispaikan ja voimme turvata asukkaille edes jonkinlaista tasa-arvoista kohtelua. Jäppilässä kun ei tällä hetkellä ole vaihtoehtoisia tiloja Jäppilä-talolle, Ylönen jatkaa.
Tilojen käyttöä kannattaisi suunnitella yhdessä
Osa päättäjistä muistuttaa, että yhteistyötä kannattaisi tiivistää seurakunnan kanssa ja käydä keskustelua seurakunnan tilatarpeista. Parhaillaan Pieksämäen seurakunta vuokraa kokoontumistiloja Jäppilä-talosta, kun seurakuntatalo on käyttökiellossa ja odottaa purkupäätöstä vesivahingon vuoksi.
− Jäppilä-talo voi jatkaa toiminnassa entiseen malliin vilkkaassa käytössä yhdistysten yms. toimijoiden kokous- ja toimintatilana. Seurakunnan kanssa olisi hyvä jatkaa nykyisellään ja tulevaisuudessa miettiä ehkä vielä laaja-alaisemmin yhteisten tilojen mahdollisuuksia. Isompia remontteja ei Jäppilä-taloon kannata suunnitella, mutta nykyisen kunnon ylläpitäminen on tärkeää, varavaltuutettu ja teknisen lautakunnan jäsen Leena Suhonen sanoo.
− Tietämättä kirkon tarpeita omille tiloille, tulee mieleen, että onko kirkon ja kaupungin mahdollisuuksia yhdistää voimansa ja jopa aavistuksen päivittää Jäppilä-taloa joiltain osin vastaamaan paremmin kirkon tarpeita? Ville Kiiveri pohtii.
Toiminta on tärkeämpää kuin seinät
Osa päättäjistä korostaa toiminnan ensisijaisuutta suhteessa kiinteistöjen seiniin. Vihreiden valtuustoryhmän johtaja Mika Majamäki pitää tärkeänä, että Jäppilä-talon toiminnalle ja toimijoille täytyy varmistaa jatkossakin mahdollisuudet kokoontua yhteen. Tilojen tulee Majamäen mukaan löytyä läheltä oman kuntakeskuksen alueelta.
− Missään tapauksessa rakennusta ei pidä lähteä purkamaan lyhyellä aikavälillä. Siihen asti, kun mahdollisia korvaavia tiloja kartoitetaan, huolehditaan ainakin rakennuksen pysyminen nykykunnossa. Jos käyttäjille järkeviä ja kustannuksiltaan kohtuullisia korvaavia tiloja ei Jäppilästä löydy, on Jäppilä-talon kunnostaminen hyvinkin perusteltua, Majamäki pohtii.
− Yhdistysten, seurojen, yhteisöjen eli kolmannen sektorin toimintojen mahdollistaminen toimivissa ja turvallisissa tiloissa käyttäjien lähellä on prioriteetti numero yksi. Edellä mainituilla perusteluilla valitaan tila ja muistetaan pitää se myös kunnossa, Majamäki lisää.
Matti Kauhanen muistuttaa, että kaupunginhallitus on tehnyt päätöksen, ettei Jäppilä-talosta luovuta, ennen kuin korvaavat tilat on järjestetty.
− Tämä rauhoittaa varmasti tilannetta. Ja toivotaan, että toiminta säilyy. Seinät kyllä löydetään, Kauhanen lupaa.
Kiinteistö on liian suuri
Selkeimmin kyselyyn vastanneista päättäjistä Jäppilä-talosta luopumisen puolesta ottaa kantaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Soili Moilanen, joka kertoo kannattavansa Jäppilä-talon laittamista C-luokkaan.
− Kiinteistö on Jäppilässä liian iso käyttötarpeeseen nähden, koska vain talon alakerta on aktiivisessa käytössä. Kaupungilla ei ole varaa maksaa seinistä eli tarve on pienemmälle tilalle, Moilanen tiivistää.
− Ajatus on, että toiminta jatkuu entisellään niin kauan, kun on löytynyt korvaavat tilat kaikkien käyttäjien kanssa neuvotellen. Tämän jälkeen katsotaan mitä kiinteistölle tehdään. Ikävä kyllä kaupungilla ei ole varaa ylläpitää ja huolehtia kaikkia omistamiaan kiinteistöjä tällä hetkellä ja niitähän meiltä löytyy. Kaikissa on kuitenkin kyse rahasta, Moilanen sanoo.
Käyttäjät voivat olla rauhallisin mielin
SDP:n valtuustoryhmän puheenjohtaja Tuula Kuronen ei ota vastauksessaan suoraan kantaa Jäppilä-talon tulevaisuuteen, mutta haluaa rauhoitella talon käyttäjiä.
− Lähtökohtaisesti asiaan voi suhtautua rauhallisesti, koska kaupungilla ei ole varaa purkaa käyttöikänsä päässä olevia ja vajaakäyttöisiä tai käyttämättömiä kohteita, Kuronen sanoo.
Kurosen mukaan kaupungilla ei olisi varaa remontteihin. Hän muistuttaa, että tiloja tarvitseville toimijoille pitää ensin etsiä vaihtoehtoiset tilat ennen kuin rakennuksia voidaan purkaa. Kiinteistöohjelma ei myöskään suorana anna lupaa yhdenkään kiinteistön purkamiseen.
− Mahdolliset purkupäätökset tehdään myöhemmin erikseen. Toimintoja kannattaa tarkastella myös kehittämisen näkökulmasta yhteistyötä ja nykyajan mahdollisuuksia hyödyntäen. Todennäköisesti päätöksiin kuluu vuosikausia aikaa, jona käyttäjien toiveetkin voivat muuttua, Kuronen arvioi.
Aktiivinen kyläläinen on kerännyt nimiä Jäppilä-talon puolesta
Aktiivinen kyläläinen Tuula Kuusisto laittoi tuulemaan, kun hän kuuli, että Jäppilä-talon kiinteistöluokitus on tulossa teknisen lautakunnan käsittelyyn aiemmin syksyllä.
Hän vei yhden yön yli nukuttuaan paperiset adressit Jäppilä-talon säilyttämisen puolesta Jäppilän Saleen, kirjastoon, apteekkiin sekä Jäppilä-talolle ja alkoi kerätä nimiä talon puolesta.
− Jäppilä-talo on elintärkeä kokous-, kohtaamis- ja tapahtumapaikka. Lukuisat järjestöt, seurat, kerhot, Seutuopiston piirit ja seurakunta kokoontuvat täällä, Kuusisto sanoo.
Kuusisto kertoo olevansa toiminnan nainen, joka haluaa vaikuttaa itselleen tärkeisiin asioihin. Häntä on jäänyt harmittamaan, ettei ole pyrkinyt aiemmin vaikuttamaan enemmän hoitajavastaanoton säilymiseen Jäppilässä.
− Nyt allekirjoituksia Jäppilä-talon puolesta on tullut yhteensä 489. Tarkoitukseni on luovuttaa adressi loppuviikosta kaupungin edustajille. Toivottavasti terveiset ja keräämäni nimet ehtivät maanantain valtuuston kokoukseen, Kuusisto sanoo.
Teksti: Hanna Moilanen
Kuva: Eero Kolehmainen