Kuljetus- ja maansiirtoyrittäjä Markku Vepsäläinen on aurannut Jäppilän teitä jo 35 vuotta. Osa teistä tarvitsisi jo kipeästi korjausta.
Kun taivaalta tuprahtaa lunta, aurausyrittäjälle voi tulla kutsu töihin mihin vuorokauden aikaan tahansa. Lähtöön täytyy sopimuksen mukaan olla valmis tunnin varoitusajalla. Käytännössä aliurakoitsija ei itse päätä, milloin hän hyppää auran rattiin. Komento tulee aina ylemmältä taholta.
Käpryllä asuvan Markku Vepsäläisen vastuulla on yhteensä 160 kilometriä tietä. Yksin hänen ei onneksi tarvitse revetä kaikkiin ilmansuuntiin. Yrityksen palkkalistoilla on oma poika Petteri Vepsäläinen. Toisena vakituisena työntekijänä häärii Timo Ikonen, tienhoitaja jo kolmannessa polvessa. Tilanteen vaatiessa myös vanhempi poika Tero Vepsäläinen tulee apuvoimiksi.
Yrittäjäksi ryhtyminen ei ollut itsestään selvä valinta Markku Vepsäläiselle. 1970-luvulla nuori mies ehti työskennellä Ruotsissa metsurina myrskysavotoiden raivuussa. Myöhemmin matka jatkui mittamieheksi Sorsakoskelle, Tammisaareen ja lopulta Varkauteen paperitehtaan laajennustyömaille. Mielessä kuitenkin alkoi itää ajatus omien urakoiden kokeilusta.
– Ostin vanhan kenttäsirkkelin ja aloin sahata puuta viraapelihommina varsinaisten töiden ohessa. Vuonna 1980 jäin omilleni kokonaan pois töistä, Vepsäläinen muistelee.
Oma yritys lähti kehittymään askel kerrallaan. Kunnan lumityöt ja teiden kunnossapito tulivat mukaan heti alussa silloisen Jäppilän kunnan alueelta. Turpeen nostaminen työllisti viitenä kesänä Haukivuoren suunnalla. Maansiirtokalustoa alkoi kertyä vähitellen. Nyt kuorma-autoja on neljä ja kaivinkoneita on saman verran.
– Nämä ovat kaikki kausiluontoisia töitä, jotka tukevat toisiaan. Sahahommatkin ovat edelleen kuvioissa mukana, Vepsäläinen toteaa.
Noin 60 prosenttia yrityksen töistä on maansiirtoalalla. Tyypillisimpiä urakoita ovat rakennusten pohjatyöt sekä erilaiset vesi- ja viemäröintiurakat. Joskus työt kuljettavat Pieksämäen ja Sorsakosken suunnalle, mutta valtaosa löytyy Jäppilän alueelta.
Tiet kaipaavat uutta pintaa
Tien päällä liikkuvalla ammattilaisella on selkeä käsitys tieverkon kunnosta. Kiireellisimpänä korjausta vaativana asiana Vepsäläinen näkee Pieksämäen suunnasta Jäppilän kautta Varkauteen ja Sorsakoskelle jatkuvien seututeiden päällysteen uusimisen.
– Urat ovat niin syvät, ettei niitä pysty saamaan millään tasaisiksi ja lumettomiksi, Vepsäläinen kertoo.
Muutama toive tieurakoitsijalla on myös teillä liikkujille. Kokonaisuus rullaisi parhaiten, kun kaikki muistaisivat kunnioittaa toisiaan.
– Jakkaran ja ratin välissä on syy useimpiin onnettomuuksiin. Vauhtia on liikaa olosuhteisiin nähden, Vepsäläinen arvioi.
– Auratessa olisi hyvä, että autoilijat ymmärtäisivät hiljentää vähän ja siirtyä tien reunaan. Välillä harmittaa se, etteivät ihmiset itse ymmärrä, miten lähellä kuolemaa he ajavat. Toisella puolella olisi yli metri tilaa väistää, mutta silti ajetaan läheltä aura-autoa.
Ikävintä alalla on teiden hiekoitus pahimmilla liukkailla. Kun Vepsäläinen lähtee hiekkalastin kanssa yli 30 000 kiloa painavan kuorma-auton kanssa tien päälle, ei liukkaissa kohdissa ole vielä ajamista helpottavaa soraa.
– Siinä ei aina meinaa päästä ketjujenkaan kanssa eteenpäin, Vepsäläinen puistelee päätään.
Työ on elämäntapa
Lumi ja teiden kunto herättää perinteisesti vilkasta keskustelua lehtien tekstiviestipalstoilla. Eräs palaute on jäänyt Vepsäläiselle mieleen takavuosilta. Nimimerkin suojassa kirjoittava henkilö oli ilmaissut harminsa Jäppilän varhaisesta aurauksesta Pieksämäen lehden palstoilla.
– Joku vastasi viestiin Pieksämäen suunnalta ja kehotti muuttamaan kaupunkiin. Siellä kuulemma saisi nukkua rauhassa ilman aurojen kolistelua, Vepsäläinen naurahtaa.
Moitteita enemmän Vepsäläinen on saanut työstään kiitosta. Kotitoimiston seinällä on kehyksissä erilaisia kunniakirjoja Jäppilän vuoden yrittäjästä Suomen Yrittäjien timanttiseen yrittäjäristiin. Tuorein tunnustus tuli viime vuoden lopulla ja odottaa vielä noutamistaan. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n Itä-Suomen alueyhdistys luovuttaa Vepsäläiselle vuosikokouksessaan keväällä tasavallan presidentin myöntämän Suomen leijonan ansioristin.
Työtään Vepsäläinen kuvaa elämäntavaksi. Elannon siitä on saanut, mutta se on myös vienyt paljon aikaa. Se on vaatinut myös yrittäjän lähipiiriltä kärsivällisyyttä ja tukea.
– Yrittäjät on kyllä vähän oma rotunsa. Varsinkaan tällä alalla töitä ei voi tehdä kelloa katsellen. Siitä ei tulisi mitään, Vepsäläinen pohtii.
Vinkki: Palautetta Tienkäyttäjän linjalle
Palautetta teiden kunnosta kannattaa lähettää ensisijaisesti Tienkäyttäjän linjan kautta. Liikenneviraston palvelu päivystää ympäri vuorokauden numerossa 0200 2100.
Tienkäyttäjän linjalle kannattaa ilmoittaa esimerkiksi maanteiden päällystevaurioista (kuopat, reiät), tiellä olevasta vedestä, tielle kaatuneista puista sekä tien pölyävyydestä tai liukkaudesta. Tieliikennekeskuksen päivystäjä välittää ilmoitukset alueurakoitsijalle, joka harkintansa mukaan kutsuu paikallisen aliurakoitsijan töihin.
Teksti: Hanna Moilanen
Kuvat: Jukka Suhonen