Kaupunkilainen halajaa maalle. Sen näkee nelostien perjantairuuhkista, oli sitten syys- tai toukokuu. Pitkän työviikon päälle ajatus omasta rauhasta, saunasta ja rannasta saa jonossa ajavan keräämään vielä malttia ja rauhallisuutta sukkuloida pohjoiseen päin turvallisesti perille.
Vapaa-ajan asunto vetää vertoja muulle matkailulle, vaikka mökki-innostuksen sanotaankin vähentyneen koronan jälkeen. Arvelen, että käsillä tekeminen ja pienet puhdetyöt mökillä ovat oivallista vaihtelua nykypäivän ja tulevaisuudenkin tietotyöläiselle. Halkopinon katselu homman jälkeen palkitsee!
Kuikka tervehtii tulijaa
Olen sitten perunan pesussa laiturilla tai opettamassa koiranpentua uimaan, niin utelias kuikka tulee aina tarkistamaan, mitä ihminen puuhaa. Jos väärään aikaan soutelen kohti sen pesää, niin tulee se päälle kuin yleinen syyttäjä. Iäkkäämpi naapurikin varoitteli sille suunnalle menosta pesimäaikaan. Luonnon järjestystä pitää kunnioittaa niin saa itsekin nauttia siitä ja sen antimista.
Tänä syksynä sateiset kelit ovat taanneet sienestäjälle suuren saaliin. Etelä-Suomen asukille harvinaisempaa herkkua on metsän keltainen kulta isoina ryppäinä. Jäppilän sienien runsaus on saanut kokeilemaan jopa kantarelliperkeiden piilottamista kuusien ja koivujen lomaan, josko ne sittenkin itäisivät jopa pihapiirissä. Aina kannattaa yrittää.
Floridan maut
Floridan eteläkärjestä Key-saarilta saapunut sitruunainen leivonnainen houkuttelee ostoksille Jäppilän Kievarin myymälään (satunnaisesti avoinna). Facebook on hyvä paikka mainostaa, kiitos Jäppilän kievari! Ihanan kirpeää ja vähemmän makeaa, juuri niin kuin pitää!
Mökki – työleiri vai ei?
Omaa datshaansa voi varustella joko hiki päässä aikatauluttaen. Tai hitaasti harkiten. Jouten voi olla tai suunnitella tekevänsä myöhemmin. Ihan umpilaiskalle mökkeily ei sovi, mutta ylläpitoon kuuluvia töitä voi tehdä itselle sopivasti. Sadepäivänä on hyvä kirjoitella blogia, ja nauttia takan loimusta. Rännit voi puhdistaa huomenna. Tai ylihuomenna. Tai ensi kerralla.
Karaokekarkelot kasvihuoneessa luovat yhteisöllisyyttä
Tämän kesän karaoketapahtumista Heponiemen kahvilassa sain uusia tuttavia. Saatamme jatkaa ensi kesänä, sen verran mukava vastaanotto oli. Ulla kertoi joskus esitelleensä kaksi saman suunnan mökkinaapuria toisilleen kahvilassa. Kylä tuntuu entistä kotoisemmalta, kun kaupassa voi moikkailla yhä useampaa.
Saataisiinpa vielä se nettiyhteyskin parannettua tänne Syvänsin syrjälle.
Teksti ja kuvat: Terhi Hulkko
Kirjoittaja on helsinkiläinen, joka toimii koulutusasiantuntijana järjestössä ja nauttii mökkielämästä Jäppilässä.
