Vanhempieni sukupolven aikana maatalous mullistui. Tuli traktorit, puimurit, kasvinsuojeluaineet ja lannoitteet. Peltojen satotaso, eläinten tuotos ja koneiden työteho kaikki moninkertaistuivat. Tehokkuuden kasvulla ei näyttänyt olevan mitään rajaa. Tämä on mahdollistanut myös maailman väkiluvun yli kaksinkertaistumisen viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana.
Oman sukupolveni aikana on alettu huomata tehokkuuden sivuvaikutukset. Typpilannoitteiden valmistus kuluttaa yli prosentin maailman kaikesta energiankulutuksesta. Fosfori vähenee kaivoksista mutta lisääntyy vesistöissä. Yksipuolinen viljely köyhdyttää maata, ja mihin se multavuus hupenee? Humukseksi vesiin tai hiilidioksidiksi ilmaan.
Keväällä minulla tuli 30 vuotta täyteen itsenäisenä viljelijänä. Taaksepäin katsoen maatalous on ollut jonkinlaisessa murroksessa koko tuon ajan. Ensin EU-liittyminen hävitti hintasuojaukset, sitten tilojen suurentamisen politiikka, lisääntyvät tuotannon vaatimukset niin ympäristön kuin eläinten hyvinvoinnin osalta, hintojen halpuutukset, milloin mikäkin, on karsinut maatilojen määrän murto-osaan.
Meillä Hyvätuulessa muutokset ovat tuntuneet laimeampina. Luomuviljelyn ravinnekiertoon eivät lannoitehinnat vaikuta ja oma vastuunotto markkinoinnista on mahdollistanut paremman sopeutumisen muutoksiin. Tulevien myllerrysten keskellä tiedämme olevamme muutoksen asiantuntijoita.
Biokaasua nurmesta, lannasta ja oljesta
Fossiilitalouden muutoksen välttämättömyys on ollut jo näkyvissä, mutta viimeistään Ukrainan sodan vaikutukset energian saatavuuteen ja hintaan tulevat muuttamaan maataloutta kenties enemmän, kuin mikään aiemmin näkemämme muutos. Lähes kaikissa maatalouden tuotannontekijöissä energian hinta on keskeisessä roolissa. Kustannusten nousu kertautuu.
Kun luomuviljelyn menetelmät kehitettiin 1980-luvulla, kyse oli periaatteellisesta valinnasta. Lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita ei haluttu käyttää. Nyt nuo samat opit ovat arvossa taloudellisista syistä.
Aloitin maaliskuun alusta Biokaasua Pelloilta-hankkeen vetäjänä MTK-Leppävirran palveluksessa. Hankkeen tavoitteena on varmistaa maatalouden osuus raaka-aineista Riikinnevalle suunniteltavaan isoon biokaasulaitokseen. Suunnitelmana on hyödyntää polttoon menevien jätteiden bio-osuus, alueen maatalouden biomassat sekä elintarviketeollisuuden tähteet, jolloin päästään riittävän suureen mittakaavaan nesteytetyn biokaasun tuottamiseksi kannattavasti.
Maatalousbiomassoiksi haetaan Leppävirran, Varkauden, Joroisten ja Pieksämäen alueelta 2000-3000 hehtaarin nurmisatoa. Lisäksi kartoitetaan lannan ja oljen saatavuus. Saatavuuden lisäksi hankkeessa suunnitellaan toimintaan tarvittava logistiikka ja lasketaan kannattavuus.
Energian tuotanto parantaa maatalouden edellytyksiä ruoan tuotantoon
Biokaasun tuotannossa yhdistyvät tulevaisuuden tarpeet hienosti: tuotetaan kestävästi kotimaista liikennepolttoainetta alueen supistuvan karjatalouden vuoksi tarpeettomaksi jäävistä nurmista. Maamme viljelykasveista nurmi pystyy parhaiten hyödyntämään pitkät valoisat kesäpäivät ja tuottaa sadon, jota ihminen ei suoraan pysty ruoaksi hyödyntämään. Perinteisesti karja on jalostanut nurmen ihmisille sopiviksi tuotteiksi. Vaihtamalla märehtijä mädätykseen, lopputuote muuttuu ruuasta energiaksi.
Biokaasun ohella mädätteen ravinteiden arvo on merkittävä. Nurmeen sitoutuneiden ravinteiden määrä pysyy prosessissa muuttumattomana. Tämän vuoksi mädäte on jopa karjanlantaa parempi lannoite palautettavaksi viljelyyn. Luomussa opitun kaavan mukaisesti tuo lannoitus kannattaa kohdistaa ruokakasveille. Näin energian tuotanto parantaa maatalouden edellytyksiä ruoan tuotantoon.
Tällä hetkellä alueen pelloista noin neljännes on viljan viljelyssä. Jos viljojen pinta-ala pysyisi samana mutta pellot ohjautuisivat vuoroviljelyyn, viljasato pystyttäisiin pitämään ennallaan aiempaa pienemmin kustannuksin. Samalla myyntituotot tuplaantuisivat biokaasunurmien myyntituloilla. Alueen karjatiloille kyllä riittää edelleen peltoa, vaikka osa ohjautuu biokaasun tuotantoon.
Tämän hetkiseen akuuttiin maatalouden kustannuskriisiin biokaasun tuotannolla ei ehditä vaikuttaa. Sen sijaan lähitulevaisuuden toimintaan, jossa olemassa oleva maatalousmaa hoidetaan edelleen pienenevällä viljelijäjoukolla ja kiertotalouden oppeja hyödyntäen, biokaasun tuotanto positiivisine sivuvaikutuksineen on hyvä lisä. Ja mikä parasta, vihreän energian investointeihin on pääomaa hyvin saatavissa.
Teksti: Esko Rissanen
Kirjoittaja on Nurkkalan luomukarjatilan isäntä, joka toimii Biokaasua Pelloilta -hankkeen vetäjänä.