Näin kevään korvalla näyttää vihdoinkin siltä, että Syvänsin kalastuskuntien yhdistyminen alkaa olla loppusuoralla. Maaliviiva häämöttää jo todella lähellä. Otetaanpa selvää, mikä se kalastuskunta tai paremminkin kalastusosakaskunta oikein on.
Jakokunta
Aikojen alussa – olletikin jo ennen keskiaikaa – kun Savoakin vasta asutettiin, muodostui jakokuntia, jotka todennäköisesti perustuivat vanhoihin eränkäyntialueisiin. Myöhemmin niistä muodostui pysyvärajaisia maaseudun omistusyhteisöjä, joiden alueella sen jäsenillä oli käyttö ja nautintaoikeus. Pääasiassa jakokunnalla käsitetään niittyjen ja metsien yhteisomistajuutta, mutta myös vesialueet lukeutuivat mukaan. Useimmiten jakokunnan muodosti yhden kylän taloudet.
Kiinteistörekisteritunnukset osakaskunnille
Jakokuntaa ei kuitenkaan tuossa vaiheessa kutsuttu jakokunnaksi. Jakokunta-nimitystä alettiin käyttää vasta isojaon yhteydessä, joka Suomessa saatettiin loppuun 1800-luvun puoliväliin mennessä – siis Venäjän vallan aikaan (Suomessa oli edelleen voimassa Ruotsin vallan aikainen laki). Silloin yhteisomistuksia purettiin, ja yhteisiä maita ja mantuja jaettiin talojen yksityisomistukseen ja järjesteltiin muutenkin uuteen uskoon. Jakokunta tarkoitti siis yksikköä, jonka yhteisomistus jaettiin tässä vaiheessa sen osakkaiden kesken. Jaon perusteena olivat talojen veroluvut ja maiden jyvitys pyrkimyksenä tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus. Jakamatta jääneet metsäalueet päätyivät valtiolle. Isojaon seurauksena luotiin perusta nykyiselle kiinteistörekisterijärjestelmälle. Myös vesialueosakaskunnat saivat sittemmin omat kiinteistörekisteritunnuksensa.
Osakaskunnan jäsenyys
Isojaossa jakoon ei kuitenkaan pistetty vesialueita, jotka jäivät – ja ovat edelleen – yhteistä omaisuutta, ja jotka ovat siis nykyajan kalastusosakaskuntia tai vesialueosakaskuntia, tai yksinkertaistettuna vain kalastuskuntia. Mitä nimitystä nyt kukakin haluaa käyttää, periaatteessa kun kyse on samasta asiasta. Jokainen kiinteistön omistaja on siis sen vesialueen osakaskunnan jäsen, johon hänen kiinteistönsä kuuluu. Esimerkkinä, jos mökkitonttisi on lohkaistu Pieksämäen Tossavalansaaren kylän kantatilasta No 1 eli kiinteistörekisterinumerossa on ensin 593 Pieksämäen tunnuksena, 452 Tossavalansaaren kylän tunnuksena ja 1 (tai 0001) kantatilan numerona, olet jäsen Tossavalansaari 1–4-osakaskunnassa. Kyseisen osakaskunnan muodostavat siis kantatilat Tossavalansaari No 1, No 2, No 3 ja No 4 sekä niistä erotetut kiinteistöt.
Elinkeinosta harrastukseksi
Taannoin omavaraistaloudessa kalastus oli yksi toimeentulon kivijaloista maanviljelyn, karjanhoidon ja metsästyksen ohella. Varsinkin vuodenkierron kevätpuolella ja kesällä kalansaaliit olivat erittäin tärkeä lisä ruokatalouteen, kun ravinto oli niukkaa ja yksipuolista lihatiinujen, viljalaarien ja nauriskuoppien pohjien alkaessa häämöttää ennen uutta satokautta. Siksi oli tärkeää pitää tiukasti kiinni omista apajistaan ja oikeuksistaan, ja sosiaalinen kontrolli pyrki parhaansa mukaan pitämään huolen siitä, että yhteisiä eettisiä normeja noudatettiin tässäkin asiassa. Riitojakin toki syntyi, koska ”kateus vie kalatkin vedestä”.
Kalastusharrastus hiipumassa
Vielä 1980-luvulla kalastus oli melko lailla yleisempi harrastus kuin nykyään. Silloin puhuttiin kuitenkin jo enemmän harrastuksesta, koska kalastus ei kuitenkaan ollut välttämätöntä toimeentulon kannalta. Järven ympäristön vakituiset asukkaat kalastivat ympäri vuoden, kun muilta toimiltaan joutivat – kuten ennenkin. Kesäasukkaat puolestaan viettivät usein mökeillään koko kesän, tai vähintään koko loman, ja sekä verkot että katiskat pysyivät puhtaina – siksi ahkeraan niitä huuhdeltiin. Tuolloin riitti vielä väkeä myös kalastuskuntien toimintaan. Kokous oli tärkeä tapahtuma. Pikkuhiljaa toiminta on kaikin puolin hiipunut ja kaatunut yksien ja harvojen niskaan. Marketin kalatiskiltä, kun saaliin saa siistimmin ja vähemmällä vaivalla. Muut saavat liata kätensä ja kipeyttää selkänsä.
Tulevaisuutta kohti
Onneksi vielä kuitenkin löytyy väkeä, joka jaksaa ja haluaa kalastaa sekä hoitaa kalavesiä ja yhteisiä vesialueita. Kiitos siitä heille! Yritetään kuitenkin kaikki yhdessä ylläpitää yhteinen vesiomaisuutemme puhtaana ja hyvinvoivana, jotta voisimme nauttia siitä sellaisena vielä pitkään. Tähän nimenomaan pyrimme tulevan yhdistetyn osakaskunnan puitteissa. Toiveena tietysti olisi, että tulevat toimijat ajattelisivat koko laajan alueen jokaisen nurkkakunnan parasta tasapuolisesti.
P.S. Muistetaan kuitenkin kesäkalastuksessakin hyvät tavat eikä viedä pyytöä naapurin uimalaiturin viereen.
Teksti: Taru Moilanen
Kartan lähde on https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi
Lähteet: Wikipedia (isojako, jakokunta, osakaskunta); Tieteen termipankki (isojako, jakokunta, osakaskunta); Kalatalouden keskusliitto (osakaskunta); Maanmittauslaitos (lohkominen)