Hyvinvointialueen aluevaltuuston varapuheenjohtaja Mira Ilmoniemi kannustaa jäppiläläisiä kansalaisaktiivisuuteen. ”Nyt kannattaa olla yhteydessä päättäjiin ja rummuttaa itselle tärkeiden asioiden puolesta”, Ilmoniemi rohkaisee.
Päätös Jäppilän hoitajavastaanoton jatkumisesta ja ylipäätään Etelä-Savon hyvinvointialueen tulevan palveluverkoston laajuudesta tehdään näillä näkymin kesäkuun alussa. Terveyspalveluiden toimialajohtaja Kimmo Kuosmanen ei vielä tässä kohtaa ota kantaa Jäppilän palveluiden tulevaisuuteen.
− Hyvinvointialueella toiminnot jatkuivat käytännössä vuoden vaihteen yli ennallaan. Jäppilässä ei ole ollut vastaanottoa, koska Pieksämäen kaupunki lopetti sen silloin, kun terveyspalvelut olivat vielä kuntien vastuulla, Kuosmanen kertaa viimeisen puolen vuoden tapahtumia.
Kuosmasen mukaan palveluverkkoa tullaan tiivistämään, ja muutoksia tehdään koko Etelä-Savon alueella. Käytännössä se tarkoittaa palvelujen keskittämistä eli sitä, että jatkossa osaa totutuista palveluista ei saa enää yhtä läheltä kuin tähän asti.
− Mietimme samalla ratkaisuja, miten pystymme tuomaan hoitajavastaanottoja myös lähipalveluna eri puolilla aluetta. Jäppilässä käy tälläkin hetkellä terveydenhoitaja hoitamassa koululaisia ja neuvolaikäisiä, Kuosmanen sanoo.
− Myös digipalvelut tulevat olemaan jatkossa tärkeässä roolissa. Pienet asiat pystyy hoitamaan sitä kautta näppärästi, ja palvelu toimii myös iltaisin ja viikonloppuisin. Rohkaisen ikäihmisiä pyytämään apua digipalvelujen opetteluun.
Peruspalvelut sinne, missä ihmiset ovat
Jäppilän Kylät ry otti kantaa joulukuussa hoitajavastaanoton puolesta ja lähetti sähköpostia asiasta kaikille aluevaltuutetuille. Lisäksi aktiiviset jäppiläläiset keräsivät alkuvuodesta vetoomuksen hoitajavastaanoton ja laboratoriopalvelujen puolesta. Sen allekirjoitti lähes 400 ihmistä lyhyessä ajassa.
Aluevaltuutettu Mira Ilmoniemi Pieksämäeltä on yksi niistä päättäjistä, jotka vastasivat kyläyhdistyksen lähettämään sähköpostiin. Aluevaltuuston varapuheenjohtajana hän on avainpaikalla ohjaamassa tulevia uudistuksia.
− Aluevaltuustossa on keskusteltu paljon palvelujen järjestämisestä. Valtuuston kanta on, että asumispalveluyksikköjä halutan kehittää ja laajentaa niiden tuottamia palveluja. Myös liikkuvia palveluja kannatetaan, mutta ne eivät saisi korvata kiinteitä palvelupisteitä, Ilmoniemi summaa.
Itsekin pitkän uran terveyspalvelujen johtotehtävissä tehnyt Ilmoniemi näkee tarpeen isoille, rakenteellisille muutoksille hyvinvointialueella. Mahdollisesti kerran elämässä tarvittavat palvelut voivat olla kauempana. Usein tarvittavia palveluja tulisi saada läheltä matalalla kynnyksellä.
− Erikoissairaanhoidosta tulee keventää ja vastaavasti vahvistaa matalan kynnyksen palveluja siellä, missä ihmiset muutenkin ovat. Hoitajapalveluja voisi hyvin tuoda esimerkiksi kauppakeskuksiin tai vanhusten asumisyksiköihin, Ilmoniemi linjaa.
Hoitajavastaanotto Peltokartanossa tai Heikinhelmessä?
Jäppilän palvelujen organisointiin Mira Ilmoniemi näkee kaksi vaihtoehtoa. Hoitajavastaanotto ja laboratoriopalvelut voitaisiin järjestää hyvinvointialueen omassa yksikössä Peltokartanossa esimerkiksi kotisairaanhoidon palvelujen yhteydessä.
Toisena vaihtoehtona palvelut voitaisiin järjestää Heikinhelmessä eli tehostetun palveluasumisen yksikössä. Tässä tapauksessa hyvinvointialue ostaisi palvelun Attendolta ja kuntalaiset saisivat sen samoilla ehdoilla kuin hyvinvointialueen itse tuottaman palvelun.
Kummankin vaihtoehdon etenemistä hidastaa se, että terveyspalvelut ja vanhusten asumisen palvelut tuotetaan eri palvelualueilla eri johdon alaisuudessa. Perinteisesti palvelualueiden välillä on ollut korkeat raja-aidat, eikä niiden purkaminen näytä olevan yksinkertaista nytkään.
− Meidän tulisi kyetä katsomaan näitä asioita kokonaisuutena. Tällaisia uudistuksia on mahdollista tehdä, jos meillä on siihen tahtoa, Ilmoniemi sanoo.
Jäppilässä hoitaja olisi jo valmiina
Jäppilän hoitajavastaanoton päättyminen on edelleen mysteerin peitossa. Palvelu toimi yhtenä päivänä viikossa, ja se päättyi marraskuun 2022 lopussa silloisen Pieksämäen vastaanottopalvelujen johtajan linjauksella. Jäppilässä hoitajana työskennellyt Lea Weurlander ei vieläkään tiedä, miksi näin tehtiin. Hän itse olisi ollut halukas jatkamaan työtään Jäppilän hoitajavastaanotolla.
− Jäppilässä kaikki pysähtyi joulukuun alkuun, vaikka tein joulu-, tammi- ja helmikuun edelleen Pieksämäellä töitä. Minulle tuli tunne, että olen pettänyt jäppiläläiset, vaikka en pystynyt asiaan itse vaikuttamaan. Jonoon jäi paljon jäppiläläisiä potilaita. Toivottavasti he kaikki ovat saaneet avun, Weurlander sanoo.
Lea Weurlanderin kokemus työstä pienessä yksikössä on palkitseva myös hoitajan näkökulmasta.
− Kun oppii tuntemaan pitkäaikaispotilaat, taustojen selvittämiseen ei mene niin paljon aikaa. Työ on sujuvampaa ja ihmisten terveyttä pystyy seuraamaan kokonaisvaltaisemmin, Weurlander pohtii.
− Pitkäaikaispotilaat tulivat ajanvarauksella, mutta siinä välissä oli usein mahdollista katsoa pieniä, akuutteja asioita ilman ajanvaraustakin. Vanhus pystyi tulemaan rollaattorin kanssa näyttämään iho-oiretta tai pyytämään injektion pistämistä. Ne oli siinä nopeasti hoidettu.
Ruohonjuuritason hoitotyötä tekevälle Weurlanderille on selvää, että kaikkia palveluja ei voi viedä pelkästään verkkoon.
− Osa vanhuksista pärjää hienosti digipalvelujen kanssa. Osalla ei ole edes älypuhelinta tai osaamista sellaisen käyttämiseen. Kaikilla ei myöskään ole läheisiä, jotka voisivat auttaa digipalvelujen kanssa.
Usein pienten paikkakuntien kohdalla vedotaan siihen, että hoitajia on vaikeaa saada. Jäppilässä hoitajakin olisi jo valmiina. Lea Weurlander olisi valmis jatkamaan tehtävässä
− Kyllä olen valmis keskustelemaan asiasta, jos Eloisa päättää jatkaa hoitajavastaanottoa Jäppilässä. Jäin ansaitulle eläkkeelle, jotta voin tehdä kevyempää työviikkoa. Tarkoitus ei alun perinkään ollut jäädä kokonaan pois. Nykyisin teen 2–3 päivää viikossa töitä Suonenjoella.
Kirkonkylien palvelut tulee ratkaista tasapuolisesti
Jäppilän Kylät ry:n hallituksen jäsen Leena Maaninen on seurannut hoitajavastaanoton tilannetta ja osallistunut aktiivisesti vaikuttamistyöhön se puolesta jo vuosien ajan. Hoitajavastaanotto koetaan Jäppilässä laajasti tärkeäksi.
− Erityisen tärkeä hoitajavastaanotto on niille ihmisille, joilla ei ole autoa ja jotka eivät pääse helposti liikkumaan Pieksämäelle. Kela-taksi maksaa 25 euroa suuntaansa. Se on pienestä eläkkeestä jo iso raha. Ja kustannus yhteiskunnalle on vielä isompi takseilla ajelusta, Maaninen pohtii.
Jos terveyspalvelujen piiriin ei pääse sujuvasti, käynnit jäävät helposti käymättä tai niitä lykätään. Viivästynyt hoitoon pääsy voi tarkoittaa, että vaiva on päässyt pahenemaan ja sen hoitaminen on jo kalliimpaa. Samalla myös ihmisen elämänlaatu ja terveys heikkenee.
− Jäppilässä on noin 1200 asukasta. Me emme odota, että täällä olisi erikoislääkäripalveluja tai muuten vastaavat palvelut kuin Pieksämäen keskustassa tai Mikkelin pääterveysasemalla. Kirkonkylätaajamiin on kuitenkin tärkeää järjestää matalan kynnyksen hoitajapalvelut ja näytteenottopalvelut lähipalveluna koko maakunnan alueella, Maaninen tiivistää.
Mira Ilmoniemen ajatuksiin hoitajavastaanoton organisoinnista kotisairaanhoidon yhteydessä Peltokartanossa tai Attendon asumisyksikössä Heikinhelmessä Maaninen suhtautuu myönteisesti.
− Juuri tällainen ajattelu on erittäin tervetullutta. Asioita ei pitäisi katsoa hallinnollisten himmeleiden kautta, vaan palvelua tarvitsevan asukkaan näkökulmasta, Maaninen summaa.
Teksti: Hanna Moilanen
Kuva: Henriikka Krasila