Jäppiläläisten ehdokkaiden pohdintaa miten he aikovat panostaa Jäppilän palveluihin seuraavien vuosien aikana.
Kunta- ja aluevaaleissa on kiitettävän paljon jäppiläläisiä ehdokkaita. Mielenkiintoinen poliittisesti sitoutumaton Pieksämäen Parhaaksi – ryhmä osallistuu vaaleihin omalla listalla. Kiinnostavaa on, että listalta löytyy kaksi uutta jäppiläläistä ehdokasta.
Kysyimme ehdokkailta mihin asioihin he aikovat panostaa seuraavien vuosien aikana. Ehdokkaat esitellään tässä kyselyssä aakkosjärjestyksessä. Ehdokkaiden vastaukset on kirjattu sellaisenaan, kuin ehdokkaat ovat ne lähettäneet.
Keskustelu jatkuu su 23.3.2025 klo 15 Monitoimitalolla, Jäppilän kirkkotie 9, Jäppilä.
Tule tapaamaan ja kuulemaan eri ryhmien ehdokkaita, Jäppilän Kylät ry.
Ehdokkaiden esittelyt
Kari Hintikka
Ikä? 64
Ammatti? pääsuunnittelija
Missä päin Jäppilää asut? Tihusniemi
Millä listalla olet ja miksi? Perussuomalaiset, koska Pieksämäen päätöksentekoon tarvitaan muitakin näkökulmia, mutta ennen kaikkea avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
Kuvaile miltä Jäppilä mielestäsi näyttää vuonna 2030?
Ulkoisesti hyvin samankaltaisena nykytilanteen kanssa. Parantuneiden tietoliikenneyhteyksien mahdollistamana yhä enenevässä määrin etätyötä tekevien ja luontoa sekä rauhaa haluavien asuinalueena. Hyvät liikenneyhteydet lähikunta-/liikekeskuksiin sekä rautatieyhteydet muualle Suomeen tukevat maalla asumista. Myös kesäasukkaita on suuressa määrin.
Miten aiot päättäjänä osallistua Jäppilän kehittämiseen?
Tieverkosto on pääteiden osalta vasta kunnostettu. Mutta tekemistä riittää pienempien teiden sekä varsinkin tietoliikenneyhteyksien saralla. Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat nykymaailmassa perusedellytyksiä.
Miten ajattelet uusista tuulivoimahankkeista Pieksämäellä?
Nyt olisi syytä antaa ajan kulua eikä hötkyillä rakentamaan lisäalueita sekä seurata, mihin verotus, lainsäädäntö sekä mahdolliset rakennusrajoitukset muodostuu. Tehdään uusia päätöksiä, kunhan nämä selkeytyvät.
Mitä ajatuksia sinulle herättää sanakolmikko palvelut, julkinen liikenne ja dataliikenne?
Välttämättömät peruspalvelut pitää olla helposti saatavilla myös syrjäseudulla. Julkista liikennettä on myös oltava jossain muodossa syrjäseuduilta kaupunkiin, vaikka nykyään monet asiat hoituvatkin sähköisinä. Dataliikenne tulee vaan lisääntymään niin julkishallinnon kuin harrastusten sekä viihdepalvelujen alueilla. Niinpä toimivat tietoliikenneyhteydet ovat perusedellytyksiä jo nyt, mutta varsinkin tulevaisuudessa.
Matti Kauhanen
Ikä: 62
Ammatti: Maanviljelijä
Missä päin Jäppilää asut: Niemenkylässä
Millä listalla olet ja miksi? Suomen Keskusta. Siihen on vaikuttanut historia. En ole löytänyt poliittista kotia oikealta, enkä vasemmalta.
Kuvaile miltä Jäppilä mielestäsi näyttää vuonna 2030?
Toivottavasti olemme ”vain” viisi vuotta vanhempia. Mutta lyhyeen aikajaksoon mahtuu muutoksia. Olemme hiljalleen luopumassa perinteiden taakasta ja uskallamme luopua omistamistamme kiinteistöistä kylillä ja taajamissa, vaikka ovat meille olleet rakkaita. Ostajia on löytynyt ja siihen on vaikuttanut sijainti kahden kaupungin välissä, hyvät digiyhteydet, jota hyvinvointialue, kunta, valtio, sähkönjakeluyhtiöt ja teleoperaattorit rakentavat yhdessä. Tämä antaa hyvät lähtökohdat asua ja yrittää kylillä. Näin huomaamme, että meidän terveessä ja virkeässä koulussa, mitä on kehitetty Jäppilän Kylien ja kaupungin kanssa yhdessä, on oppilaita ja kylillä mopojen pärinä jälleen kuul
Miten aiot päättäjänä osallistua Jäppilän kehittämiseen?
Toimin mielelläni ja aktiivisesti Jäppilän Kylät ry: hallituksessa ja hetkittäin olen epämukavuus alueella, kun yritän näytellä kesäteatterissa, hienossa porukassa. Jos ei ole iloa, ei ole mitään.
Miten ajattelet uusista tuulivoimahankkeista Pieksämäellä?
Suhtaudun siihen positiivisesti. Me tarvitsemme uusiutuvaa energiaa, että pääsemme eroon fossiilisesta energiasta. Onko meillä muita vaihtoehtoja?
Mitä ajatuksia sinulle herättää sanakolmikko palvelut, julkinen liikenne ja dataliikenne?
Näistä nostaisin tärkeimmäksi toimivat digiyhteydet. Koska se mahdollistaa tulevaisuudessa monet palvelut. Julkisessa liikenteessä on huomioitava toimivuus kyliltä palveluiden äärelle. Näihin kaikkiin voimme itse vaikuttaa. Kaupungissahan nämä kaikki toimii.
Hanna Moilanen
Ikä? 48
Ammatti? aluekehittäjä, YTM
Missä päin Jäppilää asut? Syvänsin rannalla
Millä listalla olet ja miksi? Olen Pieksämäen parhaaksi -ryhmän ehdokas kuntavaaleissa. Puoluepoliittisesti sitoutumaton aktiivisten kuntalaisten lista tuntuu itselleni sopivimmalta.
Kuvaile miltä Jäppilä mielestäsi näyttää vuonna 2030?
Jäppilän kirkonkylä on edelleen kaunis ja idyllinen. Aktiiviset yrittäjät ja yhdistykset tuovat Jäppilän eri kylille eloa ja vireyttä. Tietoliikenneyhteydet toimivat hieman nykyistä paremmin. Eri kylien vähällä käytöllä olevia kiinteistöjä on uskallettu laittaa myyntiin, ja uusia perheitä on muuttanut sen myötä Jäppilään. Tämän seurauksena alakoulun toiminta näyttää edelleen turvatulta. Myös hoitajavastaanoton toimintaan on löytynyt pysyvä ratkaisu.
Miten aiot päättäjänä osallistua Jäppilän kehittämiseen?
Olen tehnyt Jäppilään muuttamisesta lähtien vapaaehtoistyötä Jäppilän hyväksi erilaisissa rooleissa. Tämä jatkuu edelleen ihan riippumatta siitä, toiminko kuntapäättäjänä vai en. Päättäjän roolissa pyrin huomioimaan päätösten yhteydessä Jäppilän, Virtasalmen ja muiden kylien näkökulman ja nostan sitä tarvittaessa laajempaankin keskusteluun. Toivon myös, että voimme kokoontua avoimesti ja säännöllisesti kyläläisten kanssa pohtimaan, mitä asioita on tärkeää viedä Jäppilästä eteenpäin päätöksenteon areenoille.
Miten ajattelet uusista tuulivoimahankkeista Pieksämäellä?
Pieksämäellä on tehty valinta yli kymmenen vuotta sitten tuulivoiman edistämisestä paikkakunnalla. Mielestäni tällaisia linjauksia ei tehdä valtuustokaudeksi, vaan ne tehdään 30–50 vuodeksi eteenpäin. Minusta on hyvä, että Pieksämäellä on tartuttu mahdollisuuteen, jota suurella osalla Itä-Suomen kunnista ei ole. Uusista hankkeista suhtaudun myönteisesti erityisesti Sarvikankaaseen, joka on kaavoitettu pääasiassa yksityisille maille eli rahaa jää kiertoon paikallistalouteen tältä osin.
Nyt kun ensimmäinen tuulituotantoalue Niinimäessä on valmistumassa, on tärkeää hyödyntää sen tuomaa imagoetua työllistävän teollisuuden ja puhtaan siirtymän asiantuntijapalvelujen houkuttelemiseen Pieksämäelle.
Tuulivoimaan liittyy vahvuuksia ja haasteita, kuten kaikkeen muuhunkin teolliseen toimintaan. Kaavoituksen yhteydessä tehtäviin luonto- yms. selvitysten tuloksiin tulee suhtautua vakavasti.
Mitä ajatuksia sinulle herättää sanakolmikko palvelut, julkinen liikenne ja dataliikenne?
On tärkeää turvata Jäppilän julkiset palvelut (mm. koulu, päiväkoti, kirjasto, liikuntaympäristöt, Seutuopiston palvelut, hoitajavastaanotto, kotihoito ja vanhusten asumispalvelut) jatkossakin. Yhdistyksille tulee olla toimivat ja tarkoituksenmukaiset kokoontumistilat. Toivon, että uskallamme Jäppilässä kokeilla avoimin mielin myös uudenlaisia palvelujen järjestämisen tapoja.
Kannatan nykyisen asiointitaksiliikenteen jatkamista ja kehittämistä asukkaiden tarpeiden pohjalta. Kuulen mielelläni asiointiliikenteen käyttäjien ja taksiyrittäjien kokemuksia palvelusta.
Näen toimivat tietoverkot samanlaisena perusinfrana kuin tiet. Niiden turvaamiseen olisi tärkeää löytyä ratkaisu valtion tasolla. Tällä hetkellä edes lakisääteinen minimi puhelimen ja verkkoyhteyksien toimivuudesta ei toteudu kaikissa paikoissa Pieksämäen maaseutualueella. Kun palveluja siirretään yhä enemmän digitaalisiksi palveluiksi, on välttämätöntä, että verkkoyhteydet toimivat luotettavasti.
Soili Moilanen
Ikä? 67 v.
Ammatti? Sairaanhoitaja, terveydenhoitaja AMK
Missä päin Jäppilää asut? Syvänsi
Millä listalla olet ja miksi? Keskustapuolueen jäsen ollut jo vuosikymmeniä. Keskustan arvot ovat minulle tärkeät. Näitä muutamia mainitakseni ovat tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys, paikallisuus, sivistys ja vastuullisuus.
Kuvaile miltä Jäppilä mielestäsi näyttää vuonna 2030?
Vuonna 2030 Jäppilä on elinvoimainen ja yhteisöllinen kylä, jossa asukkaat voivat luottaa siihen, että peruspalvelut toimivat laadukkaasti ja saavutettavasti. Terveyspalvelut on turvattu esimerkiksi säännöllisillä lääkärin ja hoitajan vastaanotoilla sekä liikkuvina- että etäpalveluina. Jäppilässä on myös aktiivinen kyläyhteisö, joka järjestää tapahtumia ja edistää paikallista yrittäjyyttä. Digitaaliset palvelut mahdollistavat etätyön ja yritystoiminnan, mikä houkuttaa uusia asukkaita alueelle.
Miten aiot päättäjänä osallistua Jäppilän kehittämiseen?
Minulle on tärkeää huolehtia siitä, että Jäppilä säilyy elinvoimaisena ja viihtyisänä paikkana meille kaikille. Pienet kylät tarvitsevat päättäjiä, jotka puolustavat niiden etua ja varmistavat, ettei niitä unohdeta isompien kaupunkikeskusten varjoon. Teen työtä sen eteen, että Pieksämäki ja Etelä-Savon hyvinvointialue huomioi Jäppilän tarpeet päätöksenteossa.
Haluan edistää konkreettisia toimia, joilla vahvistetaan kylän palveluita, turvallisuutta ja vetovoimaa:
- Peruspalvelut on turvattava. Sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus ja koulutoimi ovat kylän elinvoiman perusta, ja niiden säilyminen on ensisijaisen tärkeää.
- Liikkumista ja asiointia on helpotettava. Sekä digitaalisten että fyysisten palveluiden saavutettavuutta on parannettava, jotta jokainen pääsee helposti tarvitsemiensa palveluiden äärelle.
- Sopimuspalokuntien toiminta on varmistettava. Ne ovat keskeinen osa kylän turvallisuutta, ja niiden resurssit on pidettävä riittävinä.
- Jäppilän vetovoimaa on lisättävä. Kylän kaunis luonto, järvet ja vapaat kiinteistöt tarjoavat upeita mahdollisuuksia uusille asukkaille ja yrittäjille – meidän tulee markkinoida tätä vahvuutta paremmin.
- Nuorten hyvinvointiin ja harrastusmahdollisuuksiin on panostettava. Lähialueen monipuoliset harrastusmahdollisuudet sekä kyläkoulu ja päiväkoti ovat Jäppilän tulevaisuuden kannalta ratkaisevia.
- Paikallisten palveluiden käyttöä on tuettava. Kauppa, apteekki, kampaamo ja muut yritykset ovat kylän elinvoiman kulmakiviä – kuntalaisia tulee kannustaa käyttämään oman kylän palveluita.
- Kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksia on parannettava. Kumppanuuspöytien toimintaa tulee kehittää ja lisätä yhteistyötä Jäppilän, alueen kylien ja kyläyhdistysten välillä, jotta voimme jakaa hyviä käytäntöjä ja rakentaa yhdessä vahvempaa yhteisöä.
- Yhteisöllisyyttä on vahvistettava. Jäppilän hyvinvointi rakentuu ihmisten välisestä huolenpidosta. Haluan edistää kulttuuria, jossa kyläläiset tukevat toisiaan ja rakentavat turvallista, lämminhenkistä ympäristöä kaikille asukkaille.
Tavoitteeni on tehdä Jäppilästä elinvoimaisempi ja houkuttelevampi paikka asua ja yrittää. Työskentelen sen puolesta, että päätöksenteossa kylämme tarpeet eivät jää taka-alalle.
Miten ajattelet uusista tuulivoimahankkeista Pieksämäellä?
Tuulivoimahankkeet voivat tarjota mahdollisuuksia alueen energiatuotannolle ja elinvoimalle, mutta niiden toteutuksessa on kuunneltava paikallisia asukkaita. Tuulivoimaloiden sijoittelun tulee olla järkevää, ympäristövaikutukset on arvioitava tarkasti ja hankkeiden on hyödytettävä paikallista taloutta. Olen valmis edistämään sellaista uusiutuvan energian kehitystä, joka luo työpaikkoja ja hyötyjä ilman, että se heikentää asukkaiden elinympäristöä.
Mitä ajatuksia sinulle herättää sanakolmikko palvelut, julkinen liikenne ja dataliikenne?
Palvelut, julkinen liikenne ja dataliikenne muodostavat yhdessä Jäppilän elinvoiman kulmakivet. Ilman peruspalveluita Jäppilän asukkaiden arki hankaloituu ja siksi on tärkeää varmistaa, että ne säilyvät ja kehittyvät. Julkinen liikenne on keskeinen tekijä erityisesti ikäihmisille ja nuorille, jotka eivät välttämättä voi käyttää omaa autoa. Hyvät liikenneyhteydet mahdollistavat myös työnteon ja opiskelun laajemmin Pieksämäen ja Etelä-Savon alueella. Dataliikenne on nykypäivänä elintärkeää: nopeat verkkoyhteydet mahdollistavat etätyön, yritystoiminnan ja digitaaliset palvelut. Jäppilän kehityksen kannalta on tärkeää, että investoidaan niin fyysisiin kuin digitaalisiin yhteyksiin, jotta asukkaiden elämä sujuu jouhevasti ja Jäppilä säilyy houkuttelevana asuinpaikkana tulevaisuudessa.
Outi Rissanen
Ei kuvaa
Ikä: 48 v
Missä päin Jäppilää asut? Asun Jäppilässä Maavedentiellä.
Millä listalla olet ja miksi? Olen Kokoomuksen listalla ja mukaan lähdin, kun pyydettiin.
Kuvaile miltä Jäppilä mielestäsi näyttää vuonna 2030?
Toivottavasti Jäppilä näyttää / on asuttuna. Luonnonkauniina ympäristönä houkuttaisi uusia asukkaita sekä kesäasukkaita Jäppilään.
Miten aiot päättäjänä osallistua Jäppilän kehittämiseen?
Kuuntelen asiakkaita ja vien tietoa eteenpäin. Toivon, että meitä kylien asukkaita kuunnellaan.
Miten ajattelet uusista tuulivoimahankkeista Pieksämäellä?
Tuulivoimassa on sekä hyvät että huonot puolet, järkevästi suunnittelemalla varmasti voidaan ottaa luonto huomioon. Ei liikaa ”puistoja”.
Mitä ajatuksia sinulle herättää sanakolmikko palvelut, julkinen liikenne ja dataliikenne?
Peruspalvelut olisi hyvä olla saatavana jollain tasolla kylän asukkaille. Palveluita voisi ja olisi hyvä kehittää julkisen liikenteen osalta, joka on yksi mahdollistavista tekijöistä maaseudulla asumiseen. Dataliikenteen käytön mahdollistaminen ja kehittäminen siten, että palvelut toimivat kylillä.
Laura Suhonen
Ammatti? Emäntä
Missä päin Jäppilää asut? Kirkonkylällä
Millä listalla olet ja miksi? Olen yksi Pieksämäen parhaaksi -ryhmän ehdokkaista.
Puolueettomuus on minulle tärkeää, niin yhteisten asioiden hoidossa kuin muussakin elämässä. Mielestäni ajatuksilla on suurempi vapaus, kun eivät ole sidottu (puolue)raameihin. Viime aikoina erityisesti on huomattu, että puolueiden arvot ja näkemykset saattavat käännähtää jopa 180 ́ lyhyessäkin ajassa. Tulin mukaan Pieksämäen parhaaksi -ryhmään, koska arvostan puolueettomuutta ja ryhmän arvot kohtaavat omani. Olen innostunut, koska uskon että puolueeton ajattelu tuo moderneja tuulia kuntapolitiikkaan. Olen ehdokaslistalla siksi, että uskon parempaan tulevaisuuteen.
Kuvaile miltä Jäppilä mielestäsi näyttää vuonna 2030?
Jäppilä on tähän maailmanaikaan ja kokoonsa nähden elävä kylä. Kylällä on palveluita ja yrityksiä, joiden olemassaolon turvaamme käyttämällä oman kylän palveluita aina kun mahdollista. Oman kylän asenne on houkuttanut ehkä jo vuonna 2030 uusia toimijoita kylälle. Vuonna 2030 Jäppilässä on edelleen parisen kymmentä yhdistystä, jotka toimivat aktiivisesti. Yhdistysten rooli ”Jäppilän ihmeessä” on olennainen, vastikkeeton yhdessä tekeminen lisää ihmisten onnellisuutta. Yhdistykset myös osaavat toimia yhdessä, mikä kertoo jäppiläläisten yhteishengestä ja sydämen sivistyksestä, vaikka kalakauppias joskus lihakauppiasta fisulla heittäisikin, ja toisinpäin. Olennainen muutos Jäppilän kylällä 2030-luvulle tultaessa on, että olemme ymmärtäneet nuorison arvon ja tuottaneet kylälle tapahtumia erityisesti nuorison kanssa ja nuorisoa ajatellen. Se on vähän niin kuin seuratoiminnassa – jos uusia jäseniä ei oteta mukaan, pian kuihtuu ja loppuu koko toiminta. Vuonna 2030 olemme myös ymmärtäneet kauniin kirkkomme arvon muussakin käytössä kuin perinteisten mänölöiden muodossa (hei hienoja konsertteja on kyllä kuultu!) Vuonna 2030 maailmantilanne on rauhoittunut ja tapahtumaelämä kukoistaa (toimintaa on jo ihanasti ollutkin!). Gallialainen elämänasenne pitää meidät kiinni pienen onnen syrjässä.
Miten aiot päättäjänä osallistua Jäppilän kehittämiseen?
Suosia ja tukea tavalla tai toisella yhdistysten toimintaa. Jos mahdollisuus syntyy, myös uusien toimijoiden starttia kylällä. Paikalliset yritykset ovat kylämme elinehto, yrityksiä on kuunneltava ja pyrittävä ohjaamaan päätöksentekoa yrityksien elinvoimaa edistävästi toimimalla niiden arvojen mukaisesti kuin tähänkin mennessä. Ehdottamalla Ikosen Mikalle palkankorotusta.
Miten ajattelet uusista tuulivoimahankkeista Pieksämäellä?
Oikein hyvä kysymys niin joutuu ajattelemaan.
Ensinnäkin. Tuulivoima-alueet ovat rajallinen luonnonvara. Jos puhuisimme yhteisestä omaisuudesta yrittäisin jakaa munat eri koreihin – pyrkisin himmailemaan osin tulevaisuuteen enkä ”myisi” kaikkia luonnonvarojamme ensi rykäyksellä. Todennäköistä on, että tuulivoima-alueiden arvo nousee tukevasti tulevaisuudessa. Tuulivoima-alueet ovat kuitenkin pääosin yksityisillä mailla, yksityisten maanomistajien ja metsäyhtiöiden, niiden myynnistä tai vuokrauksesta sähköntuotannon palvelukseen eivät muut voi päättää. Kunnan osa on kaavoitus, voimalatoiminta puhdasta bisnestä. Kuntalaisten osaksi jää tuulimyllyjen ihailu, tai vihailu. Paitsi tietysti kiinteistövero.
Kiinteistövero: Tuulivoimaloista ja niiden maa-alueista saatava verotulo on tietty mieleinen meille kuntalaisille. Syy, miksi haluamme myllyjä alueellemme. Työllistävä vaikutus ei paikallistasolla ilmeisesti ole merkittävä. Kuinka paljon veroa voidaan kantaa per mylly? Jos ajatellaan vaikkapa 25000 e verokertymää ensimmäisenä vuonna /mylly*, 10 myllyä tuottaa 250 000 euroa. 40 myllyä toisi tämän laskelman mukaan kunnan kassaan miljoona euroa. Niinimäen verotulot oisivat ensimmäisenä vuonna noin 800 000 euroa, eli noin 36 000 e /mylly. Kiinteistövero määräytyy kiinteistön arvon mukaan, joten mittarina alkuun rakennuskustannukset, jonka jälkeen arvo vuosi vuodelta vähenee. Kunnon remontit taas nostavat myllyn arvoa, joten tuolloin kiinteistöverokin nousee. Tuulivoimakunnan kannalta ehkä ikävä uutinen on, että hallitus kaavailee uutta tasauslaskentamallia voimaloiden verotuksessa. Myös tuulivoimaloiden kiinteistöveroista otettaisiin huomioon tasauslaskennassa 50 prosenttia, kun tähän mennessä kaikki kiinteistövero on sujahtanut suoraan tuulivoimalakunnan omaan taskuun. Muutos tarkoittaisi, että tuulivoimaa runsaasti rakentaneet kunnat saisivat nykyistä vähemmän valtionosuuksia. Käytännössä – jos oikein ymmärrän – uudelleenjakoon eli valtion kassaan menisi 50 % voimaloiden kiinteistöverosta. Toteutuessaan uudistus siis veisi puolet veropotista. Tämä skenaario on mielestäni pidettävä mielessä tuulivoima-alueiden tuomia hyötyjä ja haittoja puntaroidessa. Maa-alueen kiinteistöveron maksanee maanomistaja, siitä laskettava myös kunnan kassaan hyödyn puolelle.
Muita hyötyjä
Topakaksi hyödyksi laskisin sen, että Pieksämäen tuulivoimalle edullinen asema tuulivoimasijoittajien lisäksi saattaa houkutella myös tuotantolaitoksia, jotka hyötyvät juuri Pieksämäellä tuotetusta päästöttömästä sähköstä. Tarkoitan tuotantolaitoksia tai yrityksiä, jotka tuottavat päästöttömällä sähköllä tuotettuja tuotteita ja työllistävät paikkakunnalla.
Tällaisten tuotantolaitosten saaminen alueelle onkin se mitä tulisi lopulta tavoitella, samalla se myös edistäisi ns. vihreää siirtymää. Pelkän kiinteistöveron varaan laskeminen kunnan talouden kohentamisessa ei välttämättä ole parasta talous-/tulevaisuudensuunnittelua – vero laskee aikanaan 40 %:iin kiinteistön arvosta, valtakunnan politiikka saattaa popsia tuloja tms. ja epäilemättä muitakin epävarmuustekijöitä pelkän kiinteistöveron varaan laskemiseen liittyy. Yksityiselle pieksämäkeläiselle voimala-alueet tuovat hyötyä vuokratuloina, joka tuonee välillistä hyötyä alueelle. Mielenkiintoinen on hänen asemansa, ken joutuu päättämään virassaan tai toimessaan kotinsa taakse sijoitettavasta myllystä ja tuulivoima-alueesta, jaa vaiko ei. Harva halunnee vaikkapa 250 metrisen myllyn ”takapihalleen”. Kauempana asuva voi suunnata eräretkensä myllyttömille alueille, jos luontokokemus myllymetsässä häiriytyy, mutta lähituntumassa asuva tai mökkeilevä ei enää pääse karkuun muutoin kuin myymällä kiinteistönsä. Välittömien vaikutusten henkilökohtaista arviointia varten kehottaisin itse kutakin menemään Niinimäen alueelle pällistelemään ja pohtimaan nyt kun se on mahdollista. Pitkäaikainen oleskelu voimala-alueen reunalla jäänee kuitenkin lähiasukkaiden koettavaksi. Mutta hän, joka toimessaan on kahden tai jopa useamman tulen välissä, kuinka menetellä? Itse kääntelisin ja vääntelisin, keskustelisin ja kyselisin tuossa tilanteessa, kääntäisin kivet ja kannot. Oikeastaan olisi toivottavaa, että me kaikki pohtisimme tätä asiaa useasta eri roolista katsoen, eläytyen hänen rooliinsa, joka tosielämässä joutuu tähän dilemmaan.
Mitä ajatuksia sinulle herättää sanakolmikko palvelut, julkinen liikenne ja dataliikenne?
Kunnan tehtävät koostuvat eri palveluista, kasvatus- ja opetuspalveluista ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista. Lisäksi on tekninen toimi sekä elinkeinoelämän kehittäminen, kuntalaisia palvelevat nämäkin.
Julkinen liikenne. Pienempiä julkisia kulkuneuvoja vähäisiä kulkijamääriä varten! Näin vuoroja ehkä saataisiin lisättyä myös myöhemmin kuin 7.20 liikkujille. Taitaa vain liikkujat olla vähissä, tarve pitäisi säännöllisesti kartoittaa. Julkisen liikenteen käyttöön tulisi kannustaa, luontoa säästääksemme. Maaseudulla se on vaikeaa (koska julkista liikennettä ole). Kaupungissa julkinen liikenne lienee toimiva, ja pali-kyydeillä on käyttäjänsä.
Dataliikenne. Jos elettäisiin 1980-lukua, telelaitos olisi jo rakentanut uudet tehokkaat datalinjat Lappia myöten, koska tavoitteena Suomen menestystarina Telluksella. Nyt elämme 2020-lukua ja datakuitua kaivetaan maastoon sitä mukaa kuin rahoitusta löytyy. Jonkunlainen runkolinjaverkko pitäisi rahoittaa julkisilla varoilla suunnitelmallisesti. Sen jälkeen erilaisia rahoitusmallien hyödyntäminen pienempien osakokonaisuuksien osalta voisi kääntyä realistiseksi.
Kyselyn tekijät: Nina Partanen ja Leena Maaninen