Iloa ja eloa kylälle tuovat tapahtumat syntyvät, kun aktiiviset ihmiset tarttuvat toimeen.
Varhaisimmat muistoni Jäppilästä liittyvät kylmiin jouluaattoiltoihin ja kynttilöiden valaisemaan hautausmaahan. Isävainaani oli kotoisin Jäppilän Syvänsistä, joten hautausmaalle on haudattuna ukit, mummit, tädit, sedät ja muut sukulaiset.
Kesäaikaan Jäppilässä tuli käytyä harvakseltaan, sillä satuin asumaan kyllä Syvänsissä, mutta nippa nappa Joroisten puolella. Ei silloin naapurikunnan keskukseen ollut pahemmin asiaa. Paitsi vanhimman siskoni häihin.
Jäppilä jäi lapsena mieleen pienenä, vaikkakin viihtyisänä, kirkonkylänä, joka ei siihen aikaan erityisemmin herättänyt kiinnostusta tai erityisempiä tuntemuksia.
Jäppilästä löytyy sisua
Vuosia vierähti muualla Suomessa, kunnes palasin jossain vaiheessa kotikonnuille ja asustelemaan Syvänsiin, edelleen sinne Joroisten puolelle. Jossain vaiheessa Jäppilä liittyi Pieksämäen kaupunkiin.
Seurasin yhdistymisprosessia ja sen etenemistä sivusta ja muistan miettineeni, mitenkähän nyt käy tuolle pienelle kirkonkylälle ja sen toimijoille. Viekö kaupunki eurot, nuoret, lapsiperheet ja koko kylän mennessään? Tietyissä asioissa varmaan on näin, mutta jäppiläläisistä löytyy mielestäni paljon sitä, mitä Suomessa kuvataan sanalla sisu.
Ulkokehältä olen seurannut, miten yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen elää Jäppilässä vahvana. Monenlaiset tapahtumat joulumyyjäisistä Jäppiläpäiviin, Salmen lavan tansseihin ja seurakunnan tapahtumiin tuntuvat vetävän niin paikallisia asukkaita kuin mökkiläisiä mukana yhteiseen tekemiseen.
Elinvoiman tukipilareita
Jäppilästä löytyy monenlaista yritystoimintaa, jotka ovat kuuluisia tarjonnastaan laajemmallakin alueella. Jäppilän Kievarin herkuista on käytävä nauttimassa joka kesä.
Yhdistykset toimivat yhdessä ja tuovat elinvoimaa kylälle. Eikä voi olla mainitsematta valtakunnallista tunnusta eli Suoman parasta kylähanketta, Jäppilän Taidekätköjä.
Kaikki edellä mainittu – ja kaikki se, mikä jäi mainitsematta – on kuitenkin kiinni tekijöistä. Tarvitaan asiaansa sekä asuinpaikkaansa kiintyneitä ja sen eteen työtä tekeviä ihmisiä.
Jäppilästä löytyy mielestäni juuri sellaisia ideanikkareita ja työmyyriä, joita jokainen kaupunki, kunta ja kylä tarvitsee elinvoimansa tukipilareiksi. Jäppiläläiset saavat olla ylpeitä omasta tekemisestään, eikä haittaisi, vaikka muutkin siitä ottaisivat opikseen.
Teksti: Anne Vänttinen
Kirjoittaja on SavonLuotsi Leader ry:n toiminnanjohtaja, joka asuu Jäppilän naapurissa.
