– Kyllä kesä kuivaa, minkä kastelee, tuumittiin Jäppilä-päivien runsaslukuisessa yleisössä. Väki iloitsi tuttujen tapaamisista ja runsaasta päivän tapahtumatarjonnasta.
Vuoden jäppiläläinen on Ulla Hynninen
Vuoden jäppiläläinen -tittelin sai Heponiemen tilan yrittäjä Ulla Hynninen raikuvien taputusten saattelemana. Perusteluissa kerrottiin Ullan olevan ahkera, idearikas ja monipuolinen yrittäjä ja että hän on tullut jäppiläläisille tutuksi monessa roolissa.
Vuoden jäppiläläinen valittiin 6. kerran. Jäppilän Kylät ry:n hallitus teki lopullisen valinnan. Lue lisää Ullan elämästä ja ajatuksista Jäppilän verkkosivuilla julkaistusta artikkelista.
Lähikuvia kotikatsomosta käsin – Oopperalaulaja Veikko Tyrväisen syntymästä 100 vuotta
Fil.tri Helena Tyrväinen piti mielenkiintoisen esitelmän Jäppilässä syntyneen ja nuoruutensa viettäneen oopperalaulaja Veikko Tyrväisen (1922-1986) urasta ja elämästä. Reilusti yli 100 ihmistä seisoi sateessa ja kuunteli hievahtamatta esitystä.
Veikko Tyrväinen syntyi Aapeli ja Lyydia Tyrväisen perheeseen Jäppilän Multalassa. Hänellä oli kuusi siskoa ja koko perhe oli laulavainen. Veikko Tyrväisen laulunlahjat huomattiin koulussa ja opettajat sekä kanttori kannustivat häntä. Kouluntarkastajakin oli lähettänyt Pectus-pastilliaskin reippaalle laulajalle. Äitienpäivässä esiintyminen ja äitien herkistyminen hänen lauluunsa alkoivat vahvistaa nuoren miehen ajatusta tulla oopperalaulajaksi. Jäppilän opettajat ja kanttori kannustivat häntä eteenpäin. Voimakas isänmaallinen kokemus 17-vuotiaalle oli ollut laulaa Jäppilässä tuhannelle miehelle sotaan lähtiessä ”Jumala ompi linnamme”.
Veikko Tyrväinen opiskeli Viipurin musiikkiopistossa, joka sodan jälkeen siirtyi Lahteen. Vuonna 1946 Veikko Tyrväinen aloitti Suomalaisen Oopperan (nyk. Kansallisoopperan) tenorina laulaen ensin operetteja ja koomisia rooleja ja 1960-luvulla hän oli johtava tenori.
Tenori Veikko Tyrväisen pitkän ja mittavan oopperauran vuodet olivat 1946-1972 Kansallisoopperassa. Hänet muistetaan muun muassa rooleista Jevgeni Oneginin runoilija Lenski, Puccinin Toscassa taidemaalari Cavaradossi ja Pajatson Canio. Tyrväinen esiintyi 85:ssä eri roolissa 1077 esiintymisessä. Välillä roolit veivät hänet ulkomaille suurille estradeille ja kotimaassa elokuvienkin maailmaan.
Veikko ja Leena Tyrväiselle syntyi kolme lasta: Helena, Timo ja Paiju. Helena Tyrväinen muisteli perheen kesäpaikkaa Jäppilän Kuoresaaressa ja isä-Veikkoa huolettomana kesälomalaisena, jolla oli lämmin ja vahva suhde Jäppilään. Isä-Veikko puhui myös ”savvoo” täällä. Kalareissulla hän lauloi mieleenpainuvasti Venehessä soutelin vettä pitkin -laulua. Lämminhenkinen serkkuyhteisö kokoontui Sivolassa tai Tenhusessa.
Mistä johtui, että Veikko Tyrväinen oli ulospäin suuntautunut, tunteikas, hellä, hänellä oli nopea reagointikyky, mistä syntyi voima tulla joka ilta yleisön eteen ja että korkea c osui maaliin? Helena Tyrväinen sanoi, että lapsuuden kokemuksilla on ollut merkittävä osuus.
Oopperalaulaja Veikko Tyrväistä on kuvattu muun muassa sanoilla, että hän oli Suomen italialaisin tenori ja maailman paras Lenski ja että hänellä oli laulun keveys – hänen sielunsa lauloi. Veikko Tyrväisellä oli karisma, armolahja, jossa lavaesitys siirtyi kuulijalle.
Helena Tyrväinen kiitti jäppiläläisten kotiseuturakkautta ja Jäppilän kuntaa sekä kunnanvaltuuston puheenjohtaja Tauno Kauhasta Kauko Räsäsen suunnittelemasta Veikko Tyrväisen muistopatsaasta, joka on paljastettu vuonna 1988 ja sijaitsee entisen Tyrväisen talon kohdalla Jäppilä-talon vieressä. Veikko Tyrväisestä voi lukea lisää täältä.
Vas. Monika Nordlund ja Arto Tenhunen, jonka eno oli Veikko Tyrväinen.
– Veikko Tyrväisen historia kiinnosti ja mistä hän on lähtenyt. Sateisena päivänä oli hyvä lähteä Suonenjoen mökiltä Jäppilään,
kertoivat espoolaiset Seija ja Lauri Nyyssönen.
Palokunta paikalla
Ensi vuonna 70 vuotta täyttävä Jäppilän VPK eli vapaapalokunta oli paikalla kaluston kanssa, mutta ei suinkaan hälytystehtävissä.
– Toimimme Etelä-Savon pelastuslaitoksen alaisuudessa. Tällä hetkellä vahvuutemme on 15 miestä ja kalustoomme kuuluu sammutusauto, miehistöauto, vene ja mönkijä, esitteli VPK:n hallituksen puheenjohtaja Hannu Lehkonen VPK:n toimintaa.
– Tänä vuonna on ollut 15 lähtöä, joista osa on suuntautunut naapurikuntiin. Joka maanantai on harjoitukset, kertoo VPK:n päällikkö Matti Markkanen. – Uusia VPK:laisia otetaan mieluusti vastaan.
Vapaapalokuntalaisuus ei tarkoita vapaaehtoisuutta, vaan kun nimi on paperissa, alkaa koulutus, tietävät uusimmat VPK:laiset ovat Teemu Kivelä ja Juuso Huttunen.
Kirkko viettää 150-vuotisjuhliaan
Museo heräsi Jäppilä-päivään
Monta vuotta uinunut Jäppilän museo avautui jälleen yleisölle. Sammaloituneet rappuset todistivat museon olleen kiinni pidemmän aikaa.
– Pidettiin pienet siivoustalkoot puolivuosisataa vanhalle museolle, kertoi Pekka Suhonen, joka on pitänyt museota auki jo 1970-luvulla. – Silloin se oli auki joka sunnuntai kaksi tuntia jumalanpalveluksen jälkeen.
Kortisto kertoo kahdessa kerroksessa sijaitsevista tavaroista. Museossa on paljon vanhoja esineitä vatihangosta eli uhvatasta hevosen suokenkiin ja rännälistä isoon pärehöylään.
jotka kertoivat jo käyneensä kirjaston näyttelyissä.
1963-2001, 1999-2018. Lisäksi oli esillä 23 euromaan 2 euron kolikot sekä eräitä erikoiskolikoita.
Vieraita oli päivän aikana käynyt Saksasta asti.
Jäppilä-päivässä olivat avoinna myös paikalliset myymälät, kahvilat ja ravintola sekä apteekki. 4H-liitto oli järjestänyt lapsille raittirastit. Lisäksi päivän aikana saattoi tutustua muun muassa Pappilan taideaittaan ja Sepän pajaan Teranmäellä sekä Taidekätköihin.
Pekka Kuivalaisella on puolisonsa Marja-Leenan kautta siteet Jäppilään.
– Kyllä Jäppilä on hieno paikka asua, olla ja elää!
Teksti: Pirjo Riipinen
Kuvat: Eero Kolehmainen, Leena Maaninen ja Pirjo Riipinen.