Pieksämäen valtuusto linjaa ensi maanantaina 13.12.2021, miten ja millaista tulevaisuutta kohti kotikuntaamme kehitetään seuraavien vajaan 10 vuoden aikana.
Strategialuonnos on oivaltava ja peruskunnan perusstrategiaksi varsin kelvollinen. Konsulttiyhtiön kädenjälki näkyy lopputuloksessa, joka on selkeämpi ja linjakkaampi kuin aiemmat strategiat.
Pieksämäen visio vuodelle 2030 kuuluu seuraavasti. ”Pieksämäki – Elämäsi asemapaikka. Meillä arki sujahtaa turvallisesti raiteilleen, ja kaupunki pysyy liikkeellä. Meitä pieksämäkeläisiä on moneen junaan, hyppää mukaan!”
Visioehdotus ammentaa ansiokkaasti Pieksämäen historiasta rautatiekaupunkina ja viestittää, että se määrittää Pieksämäkeä jatkossakin. Kaupungin liikkeellä pysyminen viittaa tahtoon kehittyä: emme jämähdä paikallemme, vaan viemme asioita eteenpäin.
”Meitä pieksämäkeläisiä on moneen junaan” kertoo yhteisöllisestä ajattelusta ja jonkinlaisesta suvaitsevaisuudesta. Tosin ainakin oma mieli täydentää automaattisesti jatkon ”ja osa jää myös asemalle”.
Loppulause ”hyppää mukaan!” kutsuu ihmisiä muuttamaan Pieksämäelle ja myös osallistumaan pieksämäkeläisten muodostaman yhteisön kehittämiseen.
Maaseutu unohtui strategiasta
Se, mistä puhutaan, on tärkeää. Joskus jopa tärkeämpää voi olla se, mistä ei puhuta. Pieksämäen strategialuonnoksessa ei mainita maaseutua missään kohdassa.
Strategian tavoiteosiossa kerrotaan, että kaupunkia elävöittäviä tapahtumia järjestetään keskustassa ja kylillä. Markkinoinnin kärjeksi on nostettu luonto ja luontoon liittyvät harrastukset. Nämä ovat ainoat viitteet Pieksämäen laajaan maaseutualueeseen.
Entä jos palveluja luvattaisiin kehittää koko kunnan alueella tai vaihtoehtoisesti keskustassa ja kirkonkylissä? Tai voitaisiinko monipuolisia ja nykyaikaisia asumisen mahdollisuuksia kehittää koko Pieksämäen maaseutukaupungin alueella?
Nämä olisivat tietoisia linjauksia Pieksämäen kehittämisestä kaupunkikeskustan, kylien ja laajan maaseutualueen muodostamana kiinnostavana kokonaisuutena. Huvin vuoksi muokkauksia tosin ei kannata tehdä, koska strategian tulisi aidosti ohjata asioiden valmistelua, päätöksentekoa ja Pieksämäen markkinointia tulevina vuosina.
Myös sana ”kaupunkilainen” sulkee ulkopuolelleen osan kuntalaisista eli meidät, jotka emme koe olevamme kaupunkilaisia tai samaistu kaupunkilaisuuteen. Sanat ”kuntalainen”, ”pieksämäkeläinen” ja ”asukas” ovat mielestäni neutraaleja ja toimivia.
Raiteilla, risteyksissä vai poluilla?
Vesannon kunta nosti pari vuotta sitten omassa strategiassaan pienuuden vahvuudeksi ja ilmoitti olevansa vastavirran edelläkävijä. Jotain samankaltaista pienuuden voimasta ammentavaa ketteryyttä olisin kaivannut myös Pieksämäen strategiaan.
Visioon nostettu arjen sujahtaminen raiteilleen on voimakas kielikuva. Se kertoo siitä, että valinnan voi tehdä muutamien vaihtoehtojen välillä ja sivupoluille seikkailu ei ole toivottavaa. Kun on asetuttu raiteille, siellä myös pysytään, ainakin seuraavalle asemalle asti.
Entä jos vision pohjaksi olisi otettu raiteiden sijaan risteysasema, joka mahdollistaa kohtaamiset ja josta pääsee liikkumaan moneen suuntaan?
Junaa vetää yleensä yksi veturi, joka pitää sen liikkeellä. Kannattaako enää nojautua yhteen liikkeellä pitävään veturiin sen sijaan, että nähtäisiin erilaisten verkostojen ja useampien pienempien toimijoiden tuovan lähtökohtaisesti enemmän vakautta ja joustavuutta esimerkiksi kriisitilanteissa?
”Täytyykö sen, joka istuu junassa, ajatella raiteita pitkin?” kysyy kirjailija Werner Aspenström runossaan. Toivon, että Pieksämäkeä kehitettäisiin ketteränä matalan kynnyksen maaseutukaupunkina, jossa kaupunkikeskus ja kylät muodostavat kiinnostavan kokonaisuuden.
Hanna Moilanen
Kirjoittaja on pieksämäkeläinen paluumuuttaja, joka viihtyy suurkaupunkien sykkeessä ja haluaa asua maalla luonnon keskellä.
Kuva: Seppo Nykänen