Tiina Taavitsainen sai Jäppilän Kylät ry:n kevätkokouksessa puheenjohtajan nuijan Leena Maaniselta ja antoi vastalahjaksi omien kanojensa munia.
Uusi kyläpäällikkö esittäytyy
Olen helposti innostuva ja jatkuvasti erilaista tekemistä etsivä, kohta nelikymppinen touhottaja. Toisaalta taas kaipaan rauhaa ja hiljaisuutta. Nautin kovasti esimerkiksi yksinäisitä työmatkoista, jolloin saan olla vain yksikseni. Kotona on lapsiperheen hulina päällä, ja arjen keskellä välttelen kotitöitä leipomalla tai ompelemalla. Kun tuntuu, että pitäisi imuroida tai taitella pyykkiä, niin jopas tuleekin uusi idea, jota on pakko heti kokeilla. Ompelu ja leipominen ovat myös ”harrastuksia”, joita voi tehdä kotona, ilman suurempia lastenhoitojärjestelyjä. Lenkille lähtö on jo työläämpää, kun on ensin selvitettävä, kuka on lapsen kanssa sen aikaa.
Olen syntynyt Varkaudessa. Perheeni muutti Rantasalmelle, kun olin 12-vuotias. Äitini asuu siellä edelleen ja käymme tiuhaan mummilassa. Opiskelin sosionomiksi Pieksämäellä viime vuosituhannen lopulla ja silloin tapasin myös mieheni. Muutimme Jäppilään kirkonkylälle vuonna 2000, ja muutamaa vuotta myöhemmin Niittyselälle.
Olen kirkon nuorisotyönohjaaja, ja käyn töissä Varkaudessa. Työhöni kuuluu mm. riparit, isoskoulutus, oppilaitosyhteistyö sekä seurakunnan kansainväliset yhteydet. Mieheni Pasi käy Suihkolassa töissä ja hoitaa kodin maatilaa. Meillä on kolme lasta, jotka ovat 14-, 12- ja 4-vuotiaita. Eläiminä meillä on vain kaksi kissaa, kani ja muutama kana, joita vartioi varsin komea, mutta hullu ja päällekäyvä kukko. Odotamme kevättä, jolloin saamme kanat ulkoasumukseensa. Tykkäämme reissata paljon. Silloin appivanhemmat hoitavat eläimiä.
Ensimmäinen muistoni Jäppilästä on ihana Ahvenlammen maisema joka avautuu pappilan rinteestä. Muistan miettineeni, että ovatpa jotkut onnekkaita, kun saavat asua näin kauniissa paikassa, keskellä luontoa ja silti keskellä palveluja. Nyt moni palvelu on hävinnyt tai häviämässä, mutta luonnon kauneus on säilynyt. Nuo ehkä ovatkin niitä teemoja, joiden puolesta olen valmis käymään keskusteluja uudessa tehtävässäni. Kylän palvelujen ja elinvoimaisuuden säilyttäminen, ympäristöstä huolehtiminen ja ekologiset valinnat ovat tärkeitä.
Olen huomannut, että ajan myötä oppii tekemään valintoja ja miettimään, mikä on oikeasti tärkeää itselle ja mihin kannattaa sitoutua. Jos aiemmin lähdin kaikkeen into piukkana innostuen, niin nyt huomaan harkitsevani ja punnitsevani asioita enemmän. Täytyy tehdä niitä asioita, joista saa itselleen hyvän mielen ja virtaa.
Kylätoiminnassa näen useita hyviä juttuja ja mahdollisuuksia. Jäppilä ja me jäppiläläiset ansaitsemme hyvän huomisen. Sitä me voidaan tehdä tänään, jokainen omalta paikaltamme.
Teksti: Tiina Taavitsainen
Kuvat: Tiinan kotiarkisto